Merimiehen tuliaisia

Hei!

Näistä helmistä tehdyn kaulakorun työkaveri sai pikkutyttönä  merimiesisältään tuliaisina maailmalta, joululahjaksi. Ne kuitenkin katosivat hautausmaalle heti silloin jouluaattona. Ihmeen kaupalla ne kuitenkin vielä löytyivät sieltä. Helmet oli pujoteltu siimaan ja nehän katkeavat aina aikojen saatossa. Kauniit turkoosinvihreät lasihelmet, joissa kultahippusia, en tiedä ovatko lamppuhelmiä, mutta kauniita kuin mitkä! Sain vapaat kädet tehdä helmistä uuden korun ja kieputtelin helmet messinkilankaan,  sopii mielestäni hyvin väreihin ja korusta tuli omasta mielestänikin tosi kaunis, vaikkei vihreä ja kulta ole minun värejäni. Kuvat on taas surkeita:(


Mukavaa viikkoa ja voikaa hyvin!

Tyttöjen juttuja

No niin, tänään sitten tyttöjen kanssa koruiltiin. Luomisen tuskaa sitä on nuoremmillakin, tehtiin ja purettiin ja muutettiin, mutta valmistakin tuli. Nuorimmainen ei ollut mukana, ja hänelle tein tuon pikkuruisen oikealla olevan kaulakorun, toivottavasti hän piti tuliaisestaan. Oikein kauniit korut heidän käsissään syntyi. Vanhempi teki vaaleanvihreän ja keskimmäinen violetin. Violetissa korussa on oikeinkin paljon katseltavaa. Kynnetkin vielä lakattiin;)  Oli oikein kivaa ja uusiksi otetaan!

Jumittaa:(

Pari tilattua korua sentään olen saanut tehdyksi. Pitkähkö kaulakoru turkoosista akaatista ja hopeahelmistä hopeaketjussa. Lyhyessä helminauhassa ihania kiiltäviä peacock-sävyisiä makeanvedenhelmiä nugetin muotoisina, Karen Hill Tribe sydän ja pikkuisia hopeahelmiä.
Muutoin onkin täydellinen korujumi päällä. Mikähän tän jumin saa aikaan? Helmiä kyllä katselen (jopa hiukan tilailinkin) ja näprään, mutta ei vaan yhtään huvita tehdä koruja. No, kai se ohi menee, muuten onkin ihmettelemistä mitä teen viidellä laatikollisella helmiä!