Taas mustaa ja valkoista

Tässäkin mustaa onyxia ja noita ruttuhelmiä, riipuksena hopealaatta, jota vähän käsittelin, ettei ihan pellinpalalta näytä, ketjuissa samat helmet kuin nauhassa. Hopealaatta ihan pelkästään ja mustassa helminauhassa ehkä myös täytyy tehdä, noinkin pienenä annoksena mv-helmet vaan tuntuu liian naiselliselta:)

Söpöläinen

Laitan tänne blogiinkin kuvan äidin kissapoika Totosta, jota emme enää kohta näe. Niin suloinen, tammikuussa täyttää vasta 2 vuotta. Äiti menee hoivakotiin ja Totolle löytyi onneksi hyvä koti. Ilme on hyvin tarkkaavainen, mitähän siellä puskassa on?

Heippa Toto ja lokoisia kissanpäiviä!

Black & rustic white

Nämä ruttuhelmet on sitten söpöjä!!! Ihana kiilto ja rustiikki pinta, niin mun mieleen. Avainkoru, tai voi sitä pitää pitkänä kaulakorunakin, kun ottaa avainosan pois. Fasetoitua ja sileää onyxia ja noita söpösiä ruttuhelmiä, metallit hopeaa, paitsi tuo pidike.

I like!

Ja toinenkin kaulakoru

Tässä tiikerinsilmää kauniin punaiseksi värjättyinä ja samansävyisiä makeanvedenhelmiä, hopeisen lätkän satinoin.

Violettia taas

Tämäkin koru oli pitkään päättelemättä, muutamaan päivään ei ole kiinnostanut koruja tehdä, kun olen jo aloittanut joulublogien selaamisen, jouluhullu helmihulluuden lisäksi:) Puuhelmiä ja ihania välkkyviä fasettihiottuja lasihelmiä, koru on pitkä ja hopearenkaaseen voi ripustaa avaimenpitimen tai kääntää niskan puolelle.

Sydämellistä

Tämä sydän tehtiin kurssilla huh. Ensin puusta sahattiin muotti, hopealevy päälle, valuhiekkaa päälle ja prässättiin monta kertaa. Äsken harjoittelin dremelillä ja hioin koko pinnan, ainakin omasta mielestäni näyttää paremmalta kuin sileänä.

Ihana kone!

Jee, mies toi Biltemareissultaan mullekin jotain, dremelin! Onkin oikein monitoimityökalu, opastusta ja opettelua taas lisää. Pora siinä vähän pelottaa, mutta jospa mies hoitaisi sen ainakin näin alkuun. Kauniin värisiäkin nuo hiomapäät.

Hopeakurssilta

Ja taas sai huomata, että kannattaisi näin noviisin jutella open kanssa, ennenkuin alkaa mitään tekemään! Pöh, kalliiksi tuli taas "omatoimisuus". Hopealevystä leikattu ja taottu (taoin enemmän toiselta puolen levyä, joten meni vinoon) ja itsetekemää papuketjua osa, vuorikristalli sekä pieni söpö hopeinen avain. Sen verran perfektionisti olen, että sulatukseen menee ja teen uuden! Liuta kirosanoja:(

Hulluilla päivillä

Kävin sit minäkin Stockan hulluilla päivillä ja löysin vain korutelineen. Ihmisiä oli niin paljon, ettei siellä ruuhkassa kauempaa viitsinyt pyöriä. Kovin on omat korut hopeapainotteisia ja ketjuisia, väritkin vain mustaa, harmaata, violettia ja tumman punaista. Jatkuvaan korujen säilytykseen teline ei kyllä sovi, vaikka oliskin pöydällä kiva, hopea kun tummuu niin nopsaan ilman vaikutuksesta.

Ihan ite(lle)

Ja tämä vielä, huomiseksi ranteeseen:) Kiiltäviä 10 mm onyx palleroita ja 925-hopeaa. Hopealangan veivaus, juottaminen, hapotus ja kiillotus on niin kivaa vaikkakin hidasta vielä. Jippii, huomenna taas hopeakurssille!

Violettia syksyyn

Kaulakoruja en juuri osaa käyttää, mutta jos nyt tällä taas yrittäis opetella. Värjättyä akaattia ja hopeaa, jousilukko on sivussa.